Posts

Kirjoitin arvion Shoshana Zuboffin kirjasta The Age of Surveillance Capitalism: The Fight for the Future at the New Frontier of Power (2019). Totalitarismi yritti hallita ihmistä täydellisesti, mutta instrumentarismi ylläpitää vapauden illuusiota. Se tarjoaa vaihtoehtoja, jotka algoritmi on ennalta järjestänyt tavalla, joka suosii algoritmin ylläpitäjää. Voit vapaasti valita, mihin ravintolaan menet, mitä uutisia luet tai kenen kanssa ystävystyt, mutta algoritmit ovat jo ennalta määritelleet sinulle sopivat vaihtoehdot. Päivitys: Löysin tämän vasta arvion julkaisun jälkeen, joten siitä ei mainita mitään kirja-arviossa, mutta vaikuttaisi siltä että Foster ja McChesney käyttävät valvontakapitalismin käsitettä jo 2014, kaksi vuotta ennen kuin Zuboff alkaa kirjoittaa aiheesta. Zuboff ei viittaa tekstiin kirjassaan, joten voi olla, että hän ei tiedä siitä. ...

Briteissä on ollut mielenkiintoinen oikeustapaus: valamiehistö on vapauttanut kuusi Extinction Rebellionin aktivistia ilman selvää laillista perustetta. Tuomari on muistuttanut valamiehistöä, että vaikka he pitäisivät aktivistien tekoja moraalisesti oikeutettuina, se ei vapauta heitä laillisesta vastuusta. Valamiehistö on ollut eri mieltä ja vapauttanut syytetyt. Aktivisteja syytettiin öljy-yhtiö Shellin Lontoon päätoimiston turmelemisesta esimerkiksi kaatamalla sinne vale-öljyä. Kukaan ei kiistä tekivätkö he niin. Sen sijaan aktivistit selittivät , että heidän tekonsa olivat “välttämättömiä” ja “suhteellisia” verrattuna Shellin toimiin, jotka aiheuttavat vakavia vammoja ja kuolemaa pahentamalla ilmastokriisiä. ...

Lyhyesti: Suurinta osaa ihmisistä häiritään verkossa, mutta pahimmat häirinnän muodot kohdistuvat nuoriin naisiin. Erityisesti miehisinä pidetyissä peleissä pelaavia naisia häiritään erityisesti sukupuolen takia. Suomen peli- ja esports-piireissä on viime päivinä keskusteltu naisten peleissä kokemasta häirinnästä sen jälkeen, kun striimaaja aippa jakoi videon, jossa vastapuolen pelaajat kutsuivat häntä sukupuolittuneilla haukkumasanoilla. Aiheesta kirjoitti sen jälkeen ainakin Ilta-Sanomat. Aihetta havainnollisti toinen striimaaja dajoanna twiitillä, joka kuvasi selkeällä kaaviolla miten kaikkia pelikulttuurissa häiritään, mutta miten naiset saavat sen lisäksi osakseen sukupuolittunutta häirintää. ...

Elokapinan toiminta viimeisen vuoden aikana on herättänyt paljon keskustelua Suomessa. Tavoitteiden lisäksi keskustelua on käyty keinoista, joita Elokapina käyttää. Selvää on, että käytettyjen keinojen joukossa on laittomia keinoja: kansalaistottelemattomuus perustuu määritelmällisesti lakien noudattamattomuuteen. Laittomuus ei kuitenkaan itsessään ole perustelu tekojen moraalittomuudelle. Historiasta löytyy paljon asioita, jotka ovat olleet laittomia, mutta moraalisesti oikeita (useimmat esimerkit kansalaistottelemattomuudesta Gandhista Martin Luther Kingiin) ja laillisia, mutta moraalisesti vääriä (orjuus). Mutta ovatko Elokapinan keinot moraalisesti perusteltuja? Yksi 1900-luvun tärkeimmistä moraali- ja yhteiskuntafilosofeista, John Rawls, on pohtinut kansalaistottelemattomuuden moraalisuutta ja esittänyt kriteereitä sen arviointiin. Rawlsin mukaan oikeutettu kansalaistottelemattomuus on julkista, väkivallatonta, perustuu moraaliseen vakaumukseen ja pyrkii tuottamaan muutoksen laeissa tai valtion politiikassa. Tämä käsitys kansalaistottelemattomuudesta näkee sen keinona, jota valtion laillisuuden tunnustavat kansalaiset käyttävät muuttaakseen sen toimintatapoja. Se eroaa siten esimerkiksi vallankumouksista, joissa kansalaiset eivät pidä valtiota laillisena ja pyrkivät kaatamaan sen. Elokapina näkee Suomen valtion selvästi laillisena ja pyrkii vaikuttamaan siihen. ...

Jos ajattelee pelkästään mediahuomiota, Elokapinan lauantainen Hätäjarrutus-mielenosoitus oli menestys. Kaikki valtamediat kirjoittivat aiheesta ja Twitterin suosituin aihetunniste on vielä vuorokausi myöhemmin #elokapina. Keskustelu ei kuitenkaan ole keskittynyt niihin teemoihin, joita mielenosoitus pyrki nostamaan esiin, lähinnä Helsingin poliisin tekemien valintojen takia. Mielenosoituksella oli selvästi ilmaistut tavoitteet, jotka olivat julkisia jo ennen mielenosoituksen alkua. Tavoitteena oli, että Suomen hallitus julistaisi maahan ilmastohätätilan ja alkaisi tehdä sen mukaista politiikkaa. Tiede on yksimielinen siitä, että elämme ilmastokatastrofin keskellä, mutta sen estämiseksi ei olla tehty oikein mitään. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että koronaepidemiaan vastattiin tekemällä suuria yhteiskunnallisia muutoksia. Yhteiskunta siis pystyy halutessaan isoihin muutoksiin. Ilmastokriisin aiheuttama uhka on vähintään yhtä suuri kuin koronan, mutta siihen ei olla reagoitu samalla tavalla. ...

Filosofit Sokrateesta alkaen ovat pohtineet dialogin roolia politiikassa. Miten keskustelu politiikassa toimii? Ja mitä ongelmia se ei ratko? Sokrates on puolimyyttinen hahmo antiikin Kreikasta ja häntä pidetään keskeisenä hahmona filosofian synnyssä. Yksi hänen kuvaavimmista piirteistään on hänen tapansa keskustella muiden kanssa. Sinnikkäästi ja senttiäkään luovuttamatta hän väitteli aikansa oppineiden, eli sofistien kanssa hyvää elämää, etiikkaa ja oikeudenmukaisuutta koskevista kysymyksistä. Hänen tapaansa keskustella, eli sokraattista dialogia, kuvaa kuitenkin yksi piirre, jota harvemmin liitämme väittelyyn ja joka erotti hänet sofisteista. Sofistit olivat nokkelia puhetaidon opettajia. He tunsivat retoriset temput, joiden avulla voittaa väittely kuin väittely. Väittely heille oli kuin peliä, jonka joko voitti tai hävisi. Tarpeen tullen mustasta tehtiin valkoista ja päinvastoin, kunhan pelin loputtua sofisti oli voitolla. ...