Ihmiset ovat hakeutuneet toisten samankaltaisten ihmisten pariin suunnilleen niin kauan kuin on ollut ihmisiä. Tämä on tavanomainen sosiaalinen prosessi, jolla on monia myönteisiä seurauksia ja joitain kielteisiä seurauksia.

Nykykeskustelussa omaa ystäväpiiriä kutsutaan usein “omaksi kuplaksi”, mutta uudesta sanastosta huolimatta kyseessä ei ole uusi ilmiö. Tällainen käytös on tyypillistä sosiaalisille eläimille, kuten ihmisille. Tutkimuksessa tällaista käytöstä kutsutaan “homofiliaksi” (kirjaimellisesti: samankaltaisuuden rakastaminen).

2000-luvun alkupuolella tutkijat huolestuivat siitä, millaisia vaikutuksia sosiaalisen median algoritmeilla on ihmisten sosiaaliseen todellisuuteen. Siinä yhteydessä käytettiin termiä “filtterikupla” tai “kaikukammio”, eli se millaiseksi sosiaalisen median algoritmit todellisuuden rajaavat.

Huoli on ymmärrettävä: jos ihmiset luulevat muiden jakavan heidän näkemyksensä, heillä on vähän syitä osallistua esimerkiksi poliittiseen keskusteluun siitä, miten yhteiskunnan pitäisi olla jäsennetty. On myös riski, että väestö jakautuu joukkoihin, jotka ovat keskenään samaa mieltä asioista, mutta eivät pysty keskustelemaan oman joukkonsa ulkopuolella, koska käsitykset todellisuudesta ovat niin eriytyneet.

Onko näin sitten tapahtunut? Yksi tapa vastata kysymykseen on katsoa, mistä ihmiset saavat uutisensa. Jos esimerkiksi saa tietää maailmasta vain omasta, algoritmien rajaamasta sosiaalisen median syötteestään, riski “filtterikuplaan” joutumisesta on suurempi. Esimerkiksi Saksassa tällaisia ihmisiä on noin 3% väestöstä (enemmän nuorissa kuin vanhoissa ihmisissä). Tämä ei todista heidän olevan kuplansa vanki, vain että heillä on suurempi riski siihen. Yleensä ottaen sosiaalinen media uutisten lähteenä vaikuttaisi olevan kasvussa.

Useimmat ihmiset saavat kuitenkin tietonsa maailmasta monesta eri lähteestä. Tyypillistä on yhdistellä erilaisia lähteitä: sosiaalinen media, uutissivustot tai -apit, radio ja sanomalehti. Esimerkiksi Suomessa on useita kilpailevia uutisten lähteitä.

Keskustelussa kuplista nämä kaksi tapaa puhua helposti sekoittuvat. Oma ystäväpiiri mielletään omaksi kuplaksi, koska siinä on itsensä kanssa samankaltaisia ihmisiä. Se saatetaan ilmaista huolena “kuplautumisesta”, mutta sillä tarkoitetaan jotain muuta kuin tutkimuksessa kuvatut “filtterikuplat” tai “kaikukammiot”.

Yleisesti ottaen vaikuttaisi siltä, että kaikukammioiden uhka ei ole niin suuri kuin alunperin kuviteltiin. Se, että ystäväsi ovat sinun kanssasi samankaltaisia, taas on ihan tavallista.